Kolmen puun varaan pingotat verkon. Mistä tämä jatkuva innostus puustoon? Jotenkin pidän siitä, että huomisen huolia on kuultavissa ennen tuomea. Vai onko alku sittenkin käsky: Huoli! Toiseksi viimeisen säkeen savolaismurteisesta käskystä en, ujo poika, kehtaa sanoa mitään.
Mutta mitä virkaa on vokaalisointua rikkovalla "lupmällä"? Tahdotko vain korostaa, etteivät nämä sanoja ole ensinkään? Oletko sinä käsitetaiteilija?
Ensisijainen kokemukseni näistä runoista on hämmennys. Kaikenlaista tulee mieleen niitä lukiessa - se lienee tarkoituskin - mutta ajatus ei kokoonnu yhdeksi, jotta voisin sanoa: tästä minusta on kyse.
Hyvä Anonyymi: olet aivan oikeassa että "lupmä" on ongelmallinen. Se kuitenkin tarjoutui tai pakottautui juuri tuohon väliin, ja sitä on tarkasteltava kuten litanian kaikkia muita sanoja: irrallaan ja sellaisuudessaan. Ehkä tällöin voisi syntyä havainto, miten puidenkaan nimet eivät ole sanoja. Ajatus ei todellakaan kokoonnu: mailmassa on vain pysymättömiä mutantteja.
Käsitetaiteellisia pyrkimykseni eivät puhtaasti ole. Saattaisivat olla jos onnistuisin seuraamaan litanian alusta loppuun systemaattista ohjelmaa. Nyt tulokset ovat pikemminkin akvarelleja.
2 kommenttia:
Kolmen puun varaan pingotat verkon. Mistä tämä jatkuva innostus puustoon? Jotenkin pidän siitä, että huomisen huolia on kuultavissa ennen tuomea. Vai onko alku sittenkin käsky: Huoli! Toiseksi viimeisen säkeen savolaismurteisesta käskystä en, ujo poika, kehtaa sanoa mitään.
Mutta mitä virkaa on vokaalisointua rikkovalla "lupmällä"? Tahdotko vain korostaa, etteivät nämä sanoja ole ensinkään? Oletko sinä käsitetaiteilija?
Ensisijainen kokemukseni näistä runoista on hämmennys. Kaikenlaista tulee mieleen niitä lukiessa - se lienee tarkoituskin - mutta ajatus ei kokoonnu yhdeksi, jotta voisin sanoa: tästä minusta on kyse.
Hyvä Anonyymi: olet aivan oikeassa että "lupmä" on ongelmallinen. Se kuitenkin tarjoutui tai pakottautui juuri tuohon väliin, ja sitä on tarkasteltava kuten litanian kaikkia muita sanoja: irrallaan ja sellaisuudessaan. Ehkä tällöin voisi syntyä havainto, miten puidenkaan nimet eivät ole sanoja. Ajatus ei todellakaan kokoonnu: mailmassa on vain pysymättömiä mutantteja.
Käsitetaiteellisia pyrkimykseni eivät puhtaasti ole. Saattaisivat olla jos onnistuisin seuraamaan litanian alusta loppuun systemaattista ohjelmaa. Nyt tulokset ovat pikemminkin akvarelleja.
Lähetä kommentti