Tele pathos töissä? Ruoansulatus, tämä veijari, keskeentyi nimittäin juuri erittäin hiljan, toiselle puolen, meta.
Sanottiinhan että kun aika on kys, sama keksintö tehdään samalla kellonlyömällä, intoutuneesti. Näinhän neuvostotiede keksi television ja klemmarin, ensin, ennen vainoojaa. Ja kaikki oavat oikeassa - and the boy gets a cigar!
Rakas Koulu: ei patioja vaan synkroniteettia. (Muuta hyvää kammottavasta Jungista ei ole.) Ja tervetuloa tällekin puolelle!
Kahta seikkaa on korostettava. Kaikki syötävät (en tiedä voisivatko sienet olla edes osittainen poikkeus, mutta pimeimmässäkin meressä eläväin kalojen on vaikea kuvitella syntyneen mailmaan ilman yhteyttämislähtöisiä ketjuja) emanoituvat kemiallisesta prosessista, jonka käyttäjä on Soleille. Siellä on ydinräjähdys meneillään. Ollut 5 mrd vuotta. Ja jatkuu. Ja mikä määrä sen saattamaa ruokaa samettimaisesti työntyykään, hajaantuu ja pehmenee samettimaiseen mukautuvuuteen (vaikka vain) ihmiskunnan yhteisessä suolistossa. Juuri nyt. Aina kun muistamme tämän lumoudutaan. Mitä sitäkin on kohdallista kuvata "palamisena". Joita ei kyllä ilman "häiriötä" tai "keskeymistä" usein muista.
2 kommenttia:
Tele pathos töissä?
Ruoansulatus, tämä veijari, keskeentyi nimittäin juuri erittäin hiljan, toiselle puolen, meta.
Sanottiinhan että kun aika on kys, sama keksintö tehdään samalla kellonlyömällä, intoutuneesti. Näinhän neuvostotiede keksi television ja klemmarin, ensin, ennen vainoojaa. Ja kaikki oavat oikeassa - and the boy gets a cigar!
Rakas Koulu: ei patioja vaan synkroniteettia. (Muuta hyvää kammottavasta Jungista ei ole.) Ja tervetuloa tällekin puolelle!
Kahta seikkaa on korostettava. Kaikki syötävät (en tiedä voisivatko sienet olla edes osittainen poikkeus, mutta pimeimmässäkin meressä eläväin kalojen on vaikea kuvitella syntyneen mailmaan ilman yhteyttämislähtöisiä ketjuja) emanoituvat kemiallisesta prosessista, jonka käyttäjä on Soleille. Siellä on ydinräjähdys meneillään. Ollut 5 mrd vuotta. Ja jatkuu. Ja mikä määrä sen saattamaa ruokaa samettimaisesti työntyykään, hajaantuu ja pehmenee samettimaiseen mukautuvuuteen (vaikka vain) ihmiskunnan yhteisessä suolistossa. Juuri nyt. Aina kun muistamme tämän lumoudutaan. Mitä sitäkin on kohdallista kuvata "palamisena". Joita ei kyllä ilman "häiriötä" tai "keskeymistä" usein muista.
Soundtrack: Wigwam, Asa, Kemialliset ystävät.
Lähetä kommentti